Lainsäädäntö

Lainsäädäntöä koskevista käytännöistä

Mitä ovat lait?

Lakeja saa rikkoa toisin kuin sääntöjä. Sääntöjen rikkominen johtaa porttikieltoon. Lakien rikkomisesta kiinni jääminen johtaa Aurinkomaan oikeusjärjestelmän määräämiin rangaistuksiin. Ylläpito ei valvo lakien rikkomista vaan pelaajat valvovat lakia ja järjestystä oikeuslaitoksen muodossa, johon kuuluvat vartijat ja muut tahot.

Vartijoiden erioikeuksista

Vartijat ovat normaaleja pelaajia ilman taianomaista kaikkitietävyyttä tai muita kykyjä. Poikkeuksena tähän on vartijoiden kyky suorittaa pidätetylle ruumiintarkastus. Vartijaksi nimitetty henkilö menettää kykynsä tehdä taskuvarkauksia. Taskuvarkauden sijaan vartija pystyy suorittamaan täydellisen ruumiintarkastuksen käsiraudoissa oleville pidätetyille. Toinen vartijoiden erityisominaisuus on kyky käyttää vanginpukua. Vartijat voivat pakottaa käsiraudoissa olevan ylle vanginpuvun. Tällöin vangin spawn-piste on aina siinä mihin hän kuolee ja syntyessään uudestaan vanki on yhä käsiraudoissa ja vanginpuvussa.

Vartijoiden oikeuksista

Vartijoilla on lain suoma oikeus pidättää rikollisia ja rikoksista epäiltyjä. Vartijoilla on oikeus suorittaa ruumiintarkastus pidätetyille henkilöille asemalla. Vartijoilla ei ole oikeutta suorittaa ruumiintarkastuksia kadulla ohikulkijoille ilman asianmukaista pidätystä, asemalle viemistä ja pidätyksen ja ruumiintarkastuksen kirjaamista ylös.

Vartijoilla on oikeus suorittaa perusteellisia kotietsintöjä, joihin kuuluu oikeus purkaa talon rakenteita, vain mikäli heillä on Oikeuskanslerin myöntämä kirjallinen kotietsintälupa tai tekeillä on vakava rikos, joka aiheuttaa välitöntä vaaraa sivullisille, niin on vartijoilla oikeus tulla toisen asuntoon. Vartijoilla on oikeus puolustautua ja käyttää väkivaltaa mikäli heihin tai sivullisiin kohdistuu välitön hengenvaara, jota ei muutoin ole mahdollista taltuttaa. Väkivallan käytöt tulee kirjata erikseen ylös viikkoraporttiin, ja mikäli väkivalta johti pidätykseen, vankirekisteriin myös. Väkivallan käyttö tulee olla mahdollisimman rajattua, ja sen ei pitäisi koskaan johtaa kuolemaan.

Vartijoilla ei ole oikeutta surmata tai julmasti henkisesti tai fyysisesti kaltoinkohdella vankejaan. Vanginvartijan puuttuessa on läänin vartijoilla velvollisuus toimittaa vangeille ruokaa ja juomaa maksutta ja pitää heidät elossa. Oikeuslaitos ei kuitenkaan ole velvollinen ruokkimaan ja juottamaan vankeja, jotka tarkoituksellisesti kuluttavat nälkäänsä ja janoaan. Vangit voivat pyytäessä saada myöskin sängyn, joka voidaan joko jättää heidän selliinsä tai ottaa pois, kun vanki on nukkunut.

Lisäksi mahdolliset koituneet taloudelliset haitat korvattava vahingonkorvausmuodossa.

Vartijoilla on oikeus pitää epäiltyjä pidätettyinä ilman syytettä rikoksesta 1 päivän verran, jonka jälkeen epäilty täytyy päästää vapaaksi eikä häntä voida vangita uudelleen esittämättä syytettä. Vartijoilla on oikeus syytteen esitettyään pitää epäiltyä vangittuna tutkintavankeudessa kaksi vuorokautta, jonka aikana vartija suorittaa henkilölle rikostutkinnan tämän perusteella tehdään päätös asian viemisestä oikeuteen tai syyttämättä jättämisestä. Mikäli tutkiva vartija epäilee ettei 2 päivää riitä tutkinnan suorittamiseen, voi hän anoa oikeuskanslerilta kirjallisesti enintään kahta viikkoa lisä tutkintavankeusaikaa. Mikäli oikeuskansleri tähän suostuu, voidaan henkilö pitää vielä maksimissaan kaksi viikkoa tutkintavankeudessa. Mikäli epäilty odottaa oikeuskäsittelyä oikeusistuimen tulee järjestää ja sopia syytetylle oikeudenkäynti viivyttelemättä ensimmäisenä mahdollisena ajankohtana kuitenkin viimeistään kahden viikon sisällä vangitsemisesta.

Kansalaisten oikeuksista

Tavallisella kansalaisella on joutuessaan pidätetyksi tai muutoin tekemisiin lain kanssa oikeus nimittää itselleen edustaja hoitamaan hänen asioitaan oikeudessa ja sen ulkopuolella. Vangeilla on oikeus nähdä edustajaansa ja keskustella yksityisesti ilman, että kukaan on kuuntelemassa heidän keskusteluaan. [Huomio edustajaksi lasketaan vain virallinen asianajaja jolla on koulutus siihen ja riittävä asiakirja.] Ollessaan syytettynä rikoksesta vangille ei voida langettaa tuomiota mikäli hän ei tunnusta syyllisyyttään oikeuden edessä tai todisteet eivät riitä tuomioon asti. Vangeilla on oikeus maksutta ruokaan ja juomaan. Vangeilla on oikeus vastaanottaa ja kirjoittaa kohtuullinen määrä kirjeitä, kirjepaperi toimitetaan vangeille maksutta ja vanginvartija tai hänen puuttuessaan lääninvartija toimittaa kirjeet postiin ja maksaa postimaksut. Rikoksista tuomituilla ja tuomiotaan kärsivillä vangeilla on oikeus valvotuissa olosuhteissa vastaanottaa vierailijoita kerran vuorokaudessa riittävästi etukäteen tehdyllä ennakkoilmoituksella. Rikoksista tuomituilla ja tuomiotaan kärsivillä vangeilla on oikeus nähdä edustajaansa milloin vain, kunhan kirjallinen hakemus on tehty- ja hyväksytty.

Vahingonkorvauksista

Pidätetyillä kansalaisilla, joille ei ole esitetty syytettä päivän sisällä vangitsemisesta on oikeus vaatia oikeuskanslialta vahingonkorvauksia kirjallisesti laillisen vangitsemisajan ylittävältä osuudelta.

Tutkintavankeudessa olevilla kansalaisilla, joille ei ole esitetty päätöstä oikeuteen viemisestä 2-12 vuorokauden sisällä vangitsemisesta on oikeus hakea kirjallisesti oikeuskanslialta vahingonkorvauksia laillisen vangitsemisajan ylittävältä osuudelta.

Oikeuskäsittelyä odottavilla kansalaisilla joiden oikeuskäsittelyn odottelu venyy yli kaksi viikkoa on oikeus vaatia oikeuskanslialta kirjallisesti vahingonkorvauksia laillisen vangitsemisajan ylittävältä osuudelta. Korvauksia maksetaan säädetyn käytännön mukaisesti 1r jokaista laillisen vangitsemisajan ylittävää tuntia kohden (24r per vuorokausi) ja korvauksesta tai menetetyistä tuloista ei ole mahdollista valittaa.

Pidätetyillä kansalaisilla on myös oikeus vaatia korvausta puutteellisesta ylläpidosta, mikäli heille ei tarjota riittävästi ruokaa ja juomaa. Puutteellisesta ylläpidosta maksetaan 5r kertakorvaus per nälästä tai janosta johtuva kuolema. Korvausta ei makseta vangeille, jotka juoksevat ja hyppivät sellissään tahallisesti lisätäkseen nälkäänsä ja janoaan. Vangittuna olleista aiheettomista pahoinpitelyistä ja/tai tapoista ja murhista joihin vartijat ovat osallisina nostetaan siviilikanne normaalin oikeuskäytännön mukaisesti. Oikeuskanslialla on normaalin oikeuskäytännön lisäksi velvollisuus tutkia perusteellisesti virkavirheen varalta kaikki pahoinpitely, tappo ja murhasyytteet joissa tapahtuman aikaan virassa olleet vartijat ovat olleet osallisina. Mikäli vartija on ollut paikalla, kun vanki on kuollut eikä ole ruokkinut/juottanut häntä, ja vanki on selkeästi ruokaa tai juomaa pyytänyt, niin kulut miinustetaan vartijan palkasta.

Itsepuolustuksesta

Kansalaisilla on oikeus puolustautua itseään kohdistuvaa hyökkäystä käyttämällä tainnutinta. Itsepuolustukseen ei lasketa toisen surmaamista, jossa voi syyllistyä tappoon, pahoinpitelyyn tai hätävarjelun liioittelemiseen. Kansalaispidätyksessä saa käyttää tavallisia pidätysvälineitä. Pidätyksessä ei saa käyttää muskettia, tykkiä sekä liiallista väkivaltaa. Mikäli kansalainen on suorittanut pidätyksen tulee hänen toimittaa pidätetty viipymättä läänin vartiostolle. Kansalaispidätyksen saa suorittaa ainoastaan, jos epäilty on suorittanut tapon ja on etsintäkuulutettu.

Syytteen nostaminen ja tapahtumien kulku

Aurinkomaassa asianomaisella on aina oikeus rikoksen tapahtuessa nostaa syyte kirjallisena rikosilmoituksena ja toimittaa se paikalliselle vartiostolle, riippuen missä rikos tapahtui. Rikosilmoituksen saatuaan Aurinkomaan Oikeuslaitos aloittaa rikosilmoituksen tutkinnan. Ilmoituksessa mainittu epäilty pidätetään vartijoiden toimesta odottamaan kuulustelua, mikäli epäilty on mahdollisesti syyllistynyt vakavaan rikokseen.

Rikoksesta epäillylle kerrotaan, että häntä epäillään rikosilmoituksessa mainitusta rikoksesta. Vartija kirjoittaa tutkintaraportin jonka perusteella tehdään päätös asian oikeuteen viemisestä. Myös rikosilmoituksen tekijää ja kiinniottajaa saatetaan kuulustella lisätietojen saamiseksi tapauksessa. Kaikista kuulusteluista tehdään kuulusteluraportti jotka liitetään tutkintaraporttiin. Mikäli tutkintaraportin perusteella asiaa ei viedä oikeudeen, tai mahdollinen syyttäjä saa porttikiellon, kirouksen tms., syytteet perutaan ja mahdollisesti vangittu epäilty vapautetaan. Kiireellisissä tapauksissa oikeuskansleri voi myöntää vartiostolle kirjallisen luvan vangin kiduttamista ja täten tiedon saannin takaamista varten. Kaikki kirjalliset luvat tulee toimittaa suoraan mustakaartin jäsenille välittömästi väärinkäytöksien estämiseksi.

Jos asia etenee oikeudenkäyntiin, vartija siirtää valmiin tutkinnan Oikeuskanslialle käsittelyyn. Vartija toimittaa samalla kaikki tapausta koskevat dokumentit Kanslialle. Oikeuskanslia kirjoittaa asiasta foorumeille, joilla sovitaan sopiva oikeudenkäyntiaika. Oikeudenkäynti pidetään, jolloin tuomari tutkii ja analysoi todisteet, silminnäkijäkertomukset ja muut varteenotettavat seikat, ja antaa oikeudenmukaisen tuomion. Mikäli toinen tai kumpikaan osapuoli ei ole tyytyväinen tuomioon, he voivat valittaa tuomiosta Oikeuskanslerille, joka toimittaa valituksen Käskynhaltijalle. Joka tutkii, onko aihetta siirtää asia korkeimpaan oikeuteen. Jos asia siirtyy korkeimpaan oikeuteen, pidetään uusi oikeudenkäynti mahdollisimman pian, jossa päätöstä ovat tekemässä myös kolme valamiestä.

Tuomion suoritus alkaa heti oikeudenkäynnin jälkeen, vaikka pelaaja päättäisikin valittaa tuomiostaan korkeimpaan oikeuteen. Myös mahdolliset korvaukset joutuu maksamaan heti. Mikäli pelaaja saa vapauttavan tuomion korkeimmassa oikeudessa, hän saa uhrille maksamansa korvaussumman ja mahdolliset sakkomaksut takaisin valtiolta 7 päivän sisällä. Jos pelaaja on istunut vapauttavan tai lyhenevän tuomion iskiessä yli 2 viikkoa aiempaa tuomiotaan, hänelle maksetaan korvauksia 7,5r/päivä alkaen kahdesta viikosta.

Asianomaisen ei ole pakko nostaa rikosilmoitusta näin halutessaan. Henkeen, terveyteen ja yleisen rauhaan kohdistuvissa rikoksissa valtiolla on oikeus nostaa syyte ilman asianomaisen lupaa. Oikeuskansleri tai Käskynhaltija voivat päättää nostetaanko syyte vastoin asianomaisen lupaa. Tällaisia rikoksia ovat murha, tappo ja maanpetos.

Jos asianomainen ei ole tehnyt asiasta rikosilmoitusta tai ilmaisee että ei halua nostaa syytettä asiasta, jos epäilty kansalainen on keritty jo vangita hänet vapautetaan asianomaiseen kohdistuneista rikoksista. Jos syytetty on tehnyt muita rikkeitä tutkintavankeuden tai pidätyksen yhteydessä vastustanut pidätystä tai häneltä löytyy laittomia esineitä henkilön tutkinut vartija tekee asiasta rikosilmoituksen, eikä hän täten vapaudu.

Sakot ja vahingonkorvaukset

Osasta rikoksista voidaan antaa sakkoja valtiolle tai vahingonkorvauksia uhrille maksettavaksi. Sakot antaa vartija oman harkintansa varassa, ja niistä kirjoitetaan kirjallinen raportti, johon kirjataan syy, päivämäärä, saaja ja summa. Sakkojen maksuaika on 7-14 päivää antopäivästä. Mikäli pelaaja ei siinä ajassa maksa sakkoaan käteisellä rahalla kyseiselle läänille, on oikeuskanslerilla mahdollisuus kirjallisesti antaa mahdollisuus takavarikoida pelaajan omaisuutta sakon summan verran + käsittelykulut 50% summasta. Takavarikon hoitavat päävartija sekä vouti. Mikäli pelaaja on edelleenkin maksukyvytön, siirretään hänet samalla päätöksellä lojumaan vankilaan, jolloin sakon summasta 10r tarkoittaa yhtä päivää vankilassa, ja vankeusaikaan lisätään 50% käsittelykuluja (esimerkkinä 70r sakko + käsittelykulut 50% = 10 vuorokautta).

Vahingonkorvaukset tulee maksaa uhrille heti oikeudenkäynnin jälkeen. Mikäli pelaajalla ei ole maksaa vahingonkorvauksia käteisenä rahana, voidaan häneltä oikeuskanslerin kirjallisellä päätöksellä takavarikoida omaisuudesta korvaussummaa vastaava summa + 50% käsittelykulut. Mikäli pelaaja on edelleen maksukyvytön, lisätään hänen vankeusaikaansa edellämainitulla tavalla lisäpäiviä. Tällöin uhri saa korvauksensa 7 päivän sisällä valtiolta.

Rangaistuksista

Yhdistetty sakko- ja vankeusrangaistus

Yksittäinen vankeus- tai sakkorangaistus voidaan lieventää, ja lisätä tuomion lisäksi sakko- tai vankeusrangaistus. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi 3 viikon vankeusrangaistus voidaan muuttaa 2 viikon vankeusrangaistukseksi, ja lisätä tuomioon myös 40r sakko. Näin voidaan tehdä kummallekin, sakko- tai vankeustuomiolle.

Vaihtoehtoiset rangaistukset

Pienestä julkisrauhan häirinnästä, näpistyksestä tai muista pienistä rikoksista syytetty henkilö voidaan tuomita häpeähäkkiin tai jalkapuuhun rangaistukseksi rikoksestaan. Hän istuu häpeähäkissä tai jalkapuussa hänelle annetun tuomion verran. Vartija voi, päävartijan tai oikeuskanslerin suostumuksella, tuomita teosta kiinni jääneen rikollisen yllä mainituista rikoksista häpeähäkkiin tai jalkapuuhun ilman erillistä käsittelyä. Näille vangeille pätee silti normaalit vankeja koskevat käytännöt.

Isommista rikoksista, mutta kuitenkin vankilatuomion kynnyksen alittavista rikoksista voidaan syytetty tuomita x määrään ruoskaniskuja. Tämä tuomio voidaan antaa myös vangeille, mikäli he käyttäytyvät asiattomasti. Tuomion voi antaa vain oikeuskansleri tai päävartija. Ruoskan tulee olla kovakätisessä ruoskinnassa, eikä vankien tulisi antaa kuolla, mahdollisuuksien mukaan.

Pienistä rikoksista vangit voidaan myös tuomita yhteiskuntapalvelukseen. Tähän lukeutuu, muttei rajoitu vain, seuraavat: Katujen siivoaminen, peltotyöt, kaivostyöt, puunhakkuu, leipominen ja rakentaminen. Vangit suorittavat työn valvottuina, joko vartijan tai muun viranomaisen toimesta. Mikäli vangit eivät suorita työtään, tai kieltäytyvät suorittamasta sitä, seuraa vangeille normaalin käytännön mukainen sakko- tai vankeusrangaistus.

Kielletyt ja luvanvaraiset esineet

Johtuen esineiden vaarallisuudesta, tai suuresta riskistä väärinkäyttöön, on oikeuslaitos julistanut tiettyjä esineitä luvanvaraisiksi. Näitä esineitä ei saa omistaa ilman oikeuskanslialta saatua kirjallista lupaa.

Tällä hetkellä luvanvaraisia esineitä on musketti , panssarit sekä metsästystorvi**.

Panssareissa on erityishuomio mikäli on täysi kuu silloin saa käyttää vapaasti panssareita ilman lupaa. Panssareihin tulee olla myös luvat Nieran alueella muut lääni päättävät itse missä tilanteessa saa käyttää.

Muskettiluvan erikoisehdot

Henkilö saa kantaa vain yhtä (1) muskettia mukanaan, mikäli henkilöllä on muskettilupa. Musketin kantajalla tulee olla muskettilupa aina mukanansa. Mikäli muskettilupa uupuu voi vartija sakottaa henkilöä maksimissaan 25r verran ja musketti voidaan takavarikoida valtiolle. Mikäli luvan jättäminen kotiin jatkuu, voi vartija tehdä pyynnön oikeuskansliaan, luvan eväämiseksi.

**Torven omistus ja käyttö on sallittu, mutta mikäli sitä käytetään julkisen tai yksityisen rauhan häiritsemiseen sotatorvi takavarikoidaan ja tekijää sakotetaan pykälän 1 momentin 5 nojalla.

Lainsäädäntö

Rikoslaki

§1 Yleisen järjestyksen häirintä Joka esiintyy julkisella paikalla juopuneena tai nauttii päihteitä julkisella paikalla, ulostaa julkisella paikalla, ratsastaa julkisella paikalla tai paikalla, jossa ratsastaminen on erikseen määrätty luvanvaraiseksi, esiintyy valheellisesti virkamiehenä, aatelisena tai minään muuna erioikeuksia tai asemaa omaavana henkilönä, häiritsee julkista rauhaa, laiminlyö porttikieltoaan, luvatta tunkeutuu kielletylle alueelle, tulee tuomita yleisen järjestyksen häirinnästä sakkoon enintään 250r tai vankeuteen enintään kahdeksi viikoksi.

§2 Yksityisrauhan häirintä Joka luvatta tunkeutuu toisen asuntoon, luvatta tunkeutuu muuhun yksityiseen tilaan, luvatta kuuntelee yksityistä keskustelua, jota hänelle ei ole tarkoitettu, ahdistelee toista, häiritsee aatelia taikka, pahimmassa tapauksessa häiritsee hallitsijoita, tulee tuomita yksityisrauhan häirinnästä sakkoon enintään 250r tai vankeuteen enintään kahdeksi viikoksi.

§3 Aserikokset Joka pitää hallussaan laittomia esineitä, pitää hallussaan laittomasti luvanvaraisia aseita, käyttää luvattomasti panssareita tulee tuomita aserikoksesta sakkoon enintään 250r tai vankeuteen enintään kahdeksi viikoksi.

§4 Anastaminen ja luvaton käyttö Joka näpistää repusta toisen omaisuutta, varastaa toisen omaisuutta, kavaltaa toisen omaisuutta, luvattomasti käyttää toisen omaisuutta, tulee tuomita anastamisesta sakkoon enintään 100r tai vankeuteen enintään kahdeksi viikoksi.

§5 Rikokset julkista taloutta vastaan Joka kiertää veroja, laittomasti harjoittaa yritystoimintaa, harjoittaa luvatonta kaivostoimintaa, harjoittaa luvatonta panimotoimintaa, harjoittaa luvatonta kasinotoimintaa tulee tuomita rikoksesta julkista taloutta vastaan sakkoon enintään 150r tai vankeuteen enintään kolmeksi viikoksi.

§6 Yksityistalouteen kohdistuvat rikokset Joka rikkoo kirjallista sopimusta, harjoittaa vilpillistä kaupankäyntiä, harjoittaa vilpillistä yrityskilpailua, rikkoo tekijänoikeussuojaa, rikkoo symbolisuojaa, tulee tuomita yksityistalouteen kohdistuvasta rikoksesta sakkoon enintään 150r tai vankeuteen enintään kolmeksi viikoksi.

§7 Vapauteen kohdistuvat rikokset Joka riistää toiselta vapauden, kiristää toista, laittomasti uhkailee toista, tulee tuomita vapauteen kohdistuvasta rikoksesta sakkoon enintään 300r tai vankeuteen enintään kahdeksi viikoksi.

§8 Väkivaltarikokset Joka aiheuttaa toiselle fyysistä vahinkoa, riistää toiselta hengen, suunnitellusti surmaa toisen, tulee tuomita väkivaltarikoksesta sakkoon enintään 750r tai vankeuteen enintään kahdeksi kuukaudeksi.

§9 Virkavallan vastustaminen Joka estää tai hankaloittaa jollain tapaa virkavallan toimia, vastustaa pidätystä, uhmaa virkavallan käskyjä tai toimivaltaa, Tulee tuomita virkavallan vastustamisesta sakkoon enintään 250r tai vankeuteen enintään viikoksi.

§10 Valtionvastainen toiminta Joka anastaa valtion omaisuutta, pettää Aurinkomaan valtakunnan, on tekemisissä kirotun kanssa, on tekemisissä lainsuojattoman kanssa tulee tuomita valtionvastaisesta toiminnasta sakkoon enintään 1000r tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi.

§11 Rikollisjärjestössä toimimisesta Joka perustaa rikollisjärjestön, toimii rikollisjärjestön jäsenenä, harjoittaa järjestäytynyttä rikollisuutta, tulee tuomita rikosjärjestössä toimimisesta sakkoon enintään 500r tai vankeuteen enintään kuukaudeksi.

§12 Väärinkäytös virkamiehenä Joka virkamiehenä laiminlyö hänelle annettuja lainvoimaisia käskyjä, hyväksikäyttää asemaansa sopimattomasti, rikkoo voimassa olevaa lainsäädäntöä, vastaanottaa lahjuksia oman edun saavuttamisessa tarjoaa lahjuksia virkamiehelle tulee tuomita väärinkäytöstä virkamiehenä sakkoon enintään 450r tai vankeuteen enintään kahdeksi viikoksi.

§13 Osallisuus rikokseen ja rikoksen yrittäminen Joka yrittää suorittaa rikosta, toimii rikoskumppanina toiselle, avustaa toista rikoksen suorittamisessa, yllyttää toista rikoksen suorittamiseen, suunnittelee suorittavansa rikosta, tulee tuomita syytöstä koskevan pykälän mukaisesti sakkoon enintään 1000r tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi

§14 Harhaoppisuus Joka, harjoittaa harhaoppisuutta, puhuu tukevasti harhaoppisuudesta, on yhteistyötavoitteellisessa toiminnassa harhaoppisen kanssa, tulee tuomita harhaoppisuudesta sakkoon enintään 500r tai vankeuteen enintään kuukaudeksi. Harhaoppisuudesta tuomittu menettää myös 1/3 osaa koko omaisuudestaan valtiolle ja rikoksen tekovälineet.

§15 Maatalous, eläimet Jokaisella/Jokainen, hevosella, muulilla ja aasilla tulee olla erillinen talli rakennus, jossa eläintä säilytetään. Tallin tulee olla kooltaan 2x2/eläin, maatalouseläimellä tulee olla aitauksessaan suojakatos, vettä sekä ruokaa, maatalouseläimen aitauksella tulee olla siistiä, kotieläin tulee sijoittaa oman pihapiirin sisälle, mikäli näin ei ole, tuomitaan omistaja/huoltaja sakkoon enintään 250r tai vankeuteen enintään viikoksi. Eläin saatetaan myös takavarikoida valtiolle.

§16 Vahingonteko Joka/Joku sotkee toisen yksityiskodin, sotkee julkisen rakennuksen, pilaa Aurinkomaan rakennuskulttuurin, mikäli joku sotkee toisen yksityiskodin tai julkisen rakennuksen saakoon hän vähintään 25r korkeintaan 100r sakko. Rakennusmestari tai Maaherra voi antaa rakennuskulttuurin pilaamisesta 25r tai korkeintaan 100r sakon.

§17 Hätävarjelu Joka aiheuttaa toiselle itsepuolustuksena kohtuuttomasti vahinkoa, aiheuttaa toisen kuoleman itsepuolutuksena, aiheuttaa liiallista vahinkoa kansalaispidätyksen aikana Tulee tuomita hätävarjelun liioittelemisesta sakkoa enitään 100r tai vankeuteen enitään 3 viikoksi.

Talouslaki

Verolaki Verolaki säätää veroihin liittyviä käytänteitä. §1 Verovelvollisuus Verovelvollisia ovat kaikki valtakunnan alueella olevat oikeustoimikelpoiset. Kaikki valtakunnan alueella olevat verovelvolliset ovat velvoitettuja maksamaan kruunun määrittelemät verot. §2 Verotus Veron kerää kruunun määräämä edustaja. Kruunun määräämän edustajan velvollisuus on kerätä kiinteistövero kruunun osoittamalla tavalla ja toimittaa kiinteistövero valtakunnan kassaan tai kruunun muuhun osoittamaan kohteeseen. Mikäli toimillaan haittaa kruunua taikka kruunun osoittamaa edustajaa keräämästä veroja syyllistyy tällöin rikoslain pykälän 10, momentin 5 sekä pykälän 5, momentin 1 mukaiseen rikokseen. §3 Yleisvero Kaikesta kaupankäynnistä kuuluu kaksi kymmennystä kruunulle. (20%) Tämä koskee myös käsikauppaa. Ainoa poikkeus tähän on kertaluontoinen käsikauppa, kun hinta on alle 25r. §4 Kiinteistövero Kiinteistövero kerätään kaikilta valtakunnan kansalaisilta, jotka on määritelty verovelvollisiksi ja omistavat maata, asunnon tai muun verotuksen alaisen kiinteistön valtakunnan mailla. Kaikki valtakunnan mailla sijaitsevien asuntojen kiinteistöveron määrä on vähintään 15%. Veroprosentin määrä kullekin kiinteistölle on kruunun edustajan päätettävissä. Kiinteistön myyntihinta määritellään seuraavanlaisesti: Kiinteistön alkuperäinen myyntihinta kun asunto on myyty valtiolta yksityiselle omistajalle. Mikäli kiinteistö on kokenut merkittäviä hintaan vaikuttavia muutoksia arvioidaan kiinteistön hinta uudelleen. Tällöin hinta määräytyy vomassaolevien uusien valtion kiinteistöjen hinnaston mukaan. Kansalaisen ollessa kykenemätön maksamaan kiinteistöveroa taikka hän toimillaan haittaa kruunun edustajaa toimittamastaan hänelle annettua tehtävää kerätä veroja, on hän menettävä kiinteistönsä kruunulle. §5 Verovapaus Verovapaus on etu, jonka kruunu tai hänen osoittama henkilö myöntää valituille oikeustoimikelpoisille. Verovapaus voi olla täydellinen tai osittainen. Kaikille kansalaisille on myönnetty osittainen verovapaus kun kansalainen käy kertaluontoisesti alle 25r kauppaa. §6 Veronkierto Oikeustoimikelpoinen syyllistyy veronkiertoon;, toimiessaan tahallisesti tai tahattomasti verolain vastaisesti. mikäli tahallisesti taikka tahattomasti haittaa kruunun määräämän veronkerääjän toimia suorittaa kruunun anatamaa tehtävää. Veronkiertoon syyllistynyt on metettävä veronkierrolla saavutettu omaisuus sekä on veronkiertäjä tuomittava rikoslain pykälän 5 momentin 1 mukaan.

Kauppalaki Kauppalaki määrittelee kaupankäyntiin liittyviä yleissääntöjä. §1 Kaupankäynti Jokainen kansalainen voi käydä kertaluontoista käsikauppaa, mikäli käsikauppa ei ylitä arvoltaan 25 ropoa, ei tästä tarvitse maksaa veroa. Muuhun kaupankäyntiin, tarvitsee kansalaisen joko perustaa yritys tai hänen tulee hankkia kaupankäyntilisenssi. Yritys ei tarvitse erillistä kaupankäyntilisenssiä. Kaikesta kaupankäynnistä tulee maksaa veroa kruunulle verolain mukaisesti. §1 Kaupankäynti, momentti 2, Vilpillinen kilpailu Kaikilla kaupankäyntilisenssin omaavilla on oikeus rehelliseen kilpailuun. Kaupankänytilisenssin omaava ei toimillaan saa epärehellisellä toimilla haitata taikka estää kilpailijan mahdollisuutta käydä rehellistä kauppaa. Vilpillisen kilpailun harjoittaminen on tuomittavaa rikoslain pykälän 6 momentin 3 mukaisesti. §1 Kaupankäynti, momentti 3, Vilpillinen kaupankäynti Valtakunnan alueella kaikilla kuluttajilla on oikeus saada rehellistä palvelua. Kaupankäynnin harjoittava syyllistyy vilpilliseen kauapankäyntiin: myydessään viallista, laitonta, tai muuten käyttökelvotonta tuotetta ilman kuluttajalle annettua selvää ilmoitusta. myydessään laittomasti hankittuja tuotteita kuluttajalle. valheellisesti mainostaen tuotteitaan. myymällä ei oikeustoimikelpoiselle. Vilpillisen kaupankäynnin tapahduttua on kauppa purettava ekä kauppias on tuomittava rikoslain pykälän 6 momentin 2 mukaan. §2 Kauppasopimus Kauppasopimus on kahden osapuolen solmima sopimus kaupasta. Kauppasopimuksessa on tultava ilmi jokainen osapuoli, kaupattava tavara tai hyödyke ja tämän vastike, päivämäärä. Kauppasopimuksessa voi tulla ilmi myös sopimuksen kesto, ehdot tai muita olennaisia asioita riippuen kauppasopimuksen luonteesta. Kauppasopimuksesta tulee toimittaa kummankin osapuolen sinetöimät kopiot voudille. Kauppasopimuksen rikkominen on tuomittavaa rikoslain pykälän 6 momentin 1 mukaisesti. §3 Kaupankäyntilisenssi Kertaluontoista käsikauppaa lukuunottamatta kaupankäyntiin tarvitsee kaupankäntilisenssin. Kaupankäyntilisenssi määrittää mitä, missä ja miten tuotteita / hyödykkeitä saa myydä. Kaupankäyntilisenssi voi kattaa useita aloja ja tiettyjä tuotteita ja hyödykkeitä. Kaupankäyntilisenssi voi sallia yli sadan rovon arvoisten kauppatavaroiden myymisen ilman kauppasopimusta. Yrityksille kaupankäyntilisenssi ei maksa mitään. Yksityishenkilö voi hankkia itselleen kaupankäyntilisenssin, jolloin hän ei tarvitse kaupankäyntiin yritystä. Tällöin lisenssi maksaa.

Yrityslaki Yrityslaki määrittelee yritysmuotoihin, niiden perustamiseen ja ylläpitoon liittyviä asioita. §1 Yritysrekisteri Jokainen yritys tulee olla rekisteröitynä valtakunnalliseen yritysrekisteriin. Liiketoiminnan harjoittaminen ilman, että yritystä on rekisteröity on tuomittavaa rikoslain pykälän 5 momentin 2 mukaisesti. §2 Yrityksen perustaminen Yrityksen perustamista varten tarvitaan yrityksellä oma pankkitili, sekä asialliset toimitilat. Yrityksen perustamisesta tulee neuvotella voudin tai jaarlin kanssa. §3 Yritysmuodot Yritysmuotoja ovat pienyritys, osakeyhtiö ja säätiö. Pienyritys Pienyritys on yritysmuodoista yksinkertaisin ja on suunnattu pienemmän luokan liiketoiminnalle. Pienyrityksellä voi olla vain kaksi oikeustoimikelpoista omistajaa. Mikäli yrityksen tuotot nousevat ylitse 300 rovon, yritykselle suunnataan lisävero 30%. Osakeyhtiö Osakeyhtiö on yritysmuotona suunnattu laajempiin projekteihin ja liiketoimiin. Yrityksen omistajuus voi jakuauta osakkuuksilla rajattomasti. Jokaisella osakeyhtiöllä on oltava sääntökirja, jonka kaikki yhtiön osalliset ovat hyväksyneet. Osakkeiden on oltava fyysisiä kirjoja, joita voi tuottaa lisää ainoastaan yhtiöän määrittämät henkilöt. Säätiö Säätiön voi perustaa vain alhaisaatelinen tai korkeampi arvoinen kansalainen. Säätiön omistajuus voi jakautua osakkuuksilla rajattomasti. Säätiö voi omistaa pienyrityksiä ja yrityksen osakkuuksia. Säätiön perustamisesta on maksettava 400 rovon maksu. Osakkeiden on oltava fyysisiä kirjoja, joita voi tuottaa lisää ainoastaan yhtiöän määrittämät henkilöt. Säätiön sisällä esine, raha sekä muu omaisuus voi siirtyä vapaasti ilman veroa. Jokaisella säätiöllä on oltava sääntökirja, jonka kaikki säätiön osalliset ovat hyväksyneet. §4 Kirjanpito Jokaisen yrityksen tulee pitää tarkkaa kirjanpitoa liikevaihdostaan. Kirjanpidon jättäminen vajaaksi tai toimittamatta on tuomittavaa rikoslain pykälän 6, momentin 2 mukaisesti. Kaupankäynnin veron maksun yhteydessä tulee toimittaa verotuskaudesta kirjanpito, johon on listattuna käsikaupan tuotot sekä maksettavan veron määrä. Kirjanpito tulee toimittaa verotuskauden päätyttyä. Mikäli liikkeellä ei ole tuloja verotuskaudella, voidaan kirjanpito toimittaa myös seuraavalla verokaudella, ellei liiketoiminta pääty ennen sitä. §4 Kirjanpito, momentti 2, Kauppa-arkut Kauppa-arkkujen tuloja tai veron määrää ei tarvitse ilmoittaa veroilmoituksessa, sillä verot maksetaan kauppa-arkusta suoraan kruunulle.

Alkoholilaki Alkoholilaki määrittelee panimotoiminnan ja alkoholin tuotannon pelisääntöjä. §1 Panimot ja alkoholin tuotanto Panimon perustaminen ja alkoholin tuottaminen on aina luvanvaraista. Poikkeus tähän on kuitenkin alkoholilain kolmas pykälä. Panimot saavat myydä ainoastaan valtuutetuille jälleenmyyjille. Panimon tulee tarkistaa ennen myyntiä asiakkaan voimassa oleva alkoholinmyyntilupa. Mikäli panimon omistaja vaihtuu, tulee panimon hakea uutta toimilupaa. Luvaton panimotoiminta on rangaistavaa rikoslain pykälän 5 momentin 4 mukaisesti. §2 Alkoholin myynti kuluttajille Alkoholin myyntiin on sallittua vain voimassa olevan alkoholinmyyntiluvan omaavilla yrityksillä. Alkoholinmyyntilupaa haetaan voudilta tai mahdollisesti jaarlilta. Alkoholinmyyntilupa antaa luvan alkoholin myynnille sekä panimoilta alkoholin ostamiselle. Alkoholinmyyntiluvat ovat toimija- sekä yrityskohtaisia. §3 Yksityishenkilöiden kotipanimot Alkoholia saa tuottaa kotonaan maksimissaan yhden tynnyrin. Panimotynnyrien määrä on rajattu yhteen tynnyriin per talous. Suurempaan määrään tynnyreitä on haettava panimolupaa normaalin käytännön mukaisesti. Yksityishenkilö ei saa myydä alkoholia tai käydä kauppaa valmistamallaan alkoholilla ilman erillistä lupaa.

Kasino- ja uhkapelauslaki Kasino- ja uhkapelauslaki määrittelee uhkapeluuseen liittyviä sääntöjä. §1 Kasinolupa Kasinotoimintaan tarvitaan aina erillinen kasinolupa, jota haetaan voudilta. Kasinoluvan voi hakea yritykselle, kun se on perustettu. Tämä vaatii sen, että yrityksen muut asiakirjat ja vaatimukset ovat kunnossa. Uhkapeleistä tulee olla tarkka kirjanpito ja tämä käsitellään normaalin kirjanpidon käytäntöjen mukaisesti. Näistä säännöistä poikkeava kasinotoiminta on tuomittavaa rikoslain pykälän 5 momentin 5 mukaisesti. §2 Yksityishenkilöiden uhkapeluu Uhkapeluuseen tarvitaan kasinolupa. Yksityishenkilöt saavat uhkapelata vain seuraavissa tapauksissa: Luvallisilla kasinoilla Kun uhkapelaus ei ole säännöllistä, useasti tapahtuvaa taikka järjestäytynyttä. Kaikki muu uhkapelaus on tuomittavaa rikoslain pykälän 5 momentin 5 mukaisesti.

Kaivoslaki Kaivoslaki määrittelee kaivoksiin, louhoksiin ja luolatutkintaan liittyviä sääntöjä. §1 Kaivoslupa Kaivostoimintaan tarvitaan aina erillinen kaivoslupa, joka haetaan kruunun osoittamalta taholta. Kaivosluvan voi hakea kuka tahansa rekisteröidylle kaivokselle. Kaivoksen tulee maksaa veroa voimassa olevan verotuksen mukaisesti, ja kirjanpidon täytyy olla tarkkaa. Näistä säännöistä poikkeava kaivos on tuomittava rikoslain pykälän 5 momentin 3 mukaisesti.

Kulttuurilaki

Tekijänoikeuslaki Tekijänoikeuslaki määrittelee tekijänoikeuksiin liittyviä käytänteitä §1 Tekijänoikeussuoja Tekijänoikeussuoja on kulttuuriviraston myöntämä virallinen laintakainen suoja yksityishenkilöiden tai järjestöjen taiteellisille teoksille. Kulttuurivirastolle myydyt tai lahjoitetut teokset saavat tekijänoikeussuojan automaattisesti. Tekijänoikeussuojan saaneiden teoksien luvaton kopiointi tai esittäminen omana teoksena on rangaistavaa rikoslain pykälän 6 momentin 3 mukaisesti. §2 Tekijänoikeusrekisteri Tekijänoikeusrekisteri on kulttuuriviraston ylläpitämä rekisteri, johon on kirjattu kaikki tekijänoikeussuojan saaneet teokset. Rekisteröintiin valtuutetuilla kulttuuriviraston työntekijöillä on velvollisuus lisätä merkintä rekisteriin, ja tämän tehtävän laiminlyönti on rangaistavaa rikoslain pykälän 12 momentin 1 mukaisesti.

Symbolisuojalaki Symbolisuojalaki määrittelee symboleihin sekä symbolirekisteriin liittyviä käytänteitä. §1 Symbolisuoja Symbolirekisteriin rekisteröidyllä symbolilla on lain takaama suoja. Tämä tarkoittaa sitä, ettei kyseistä symbolia saa käyttää ilman rekisteröijän lupaa. Symbolisuojan suojaaman symbolin käyttö on sallittu vain esitystilanteissa, muussa tapauksessa symbolin luvaton käyttö on rangaistavaa rikoslain pykälän 6 momentin 4 mukaisesti. §2 Symbolirekisteri Symbolirekisteri on kulttuuriviraston ylläpitämän rekisteri, johon on kirjattu kaikki rekisteröidyt symbolit. Rekisteröintiin valtuutetuilla kulttuuriviraston työntekijöillä on velvollisuus lisätä symboli rekisteriin, ja tämän tehtävän laiminlyönti on rangaistavaa rikoslain pykälän 12 momentin 1 mukaisesti.

Yliopistolaki

Yliopiston toimintaa ja alueita koskeva lainsäädäntö.

Yleiset säännökset § 1 Lex universitate autonomia Yliopiston toimintoja ja alueita koskee laillinen autonomia, joka määrittyy Aurinkomaan lakijärjestelmään kruunun intressin mukaisesti ja valtakunnan hyväksi. Tieteen avoimuuden takia yliopiston autonomia on arvokas asia valtakunnan kehityksen kannalta. Tiede on objektiivisuuteen pyrkivää ja maailmaa rationaalisesti edistävää toimintaa, jonka sisällöllinen ja metodologinen vapaus ovat valtakunnallisia kehityksen peruspilareita. Yliopiston autonomia säätelee myös yliopiston tieteellistä jatko opiskelua sekä tutkimustyöskentelyä. Jotta nämä valtakunnallisesti eri alojen perehdytysketjuihin sijoittuvat työt ja tehtävät tulevat neutraalisti ja objektiivisesti hoidettua, yliopiston toiminnalle ja alueille on myönnetty kruunun toimesta laillinen autonomia. § 1.1 Lex ad infinitum Yliopisto tukee aina yhteiskuntaa hallinnoivaa monarkkia. § 1.2 Yliopiston autonomian suhde kaupankäyntiin yritys ja lupa lakeihin Koska yliopisto on kruunun intressin mukainen korkein koulutuksen tuottaja, jonka lisäksi yliopiston taloudesta säädetään erillistaloutena, ei yliopiston autonomista toimintaa koske kaupan, yritystoiminnan, kaavoitus tai lupamenettelyihin osoitetut lait. Yliopiston resurssitaloudesta on säädetty yliopistolain § 5. § 1.3 Lex Regnum Pax Erillisistä alueellisista laeista huolimatta kruunun suoma valtakunnallinen turvallisuus koskee myös yliopiston alueita. § 2 Lex Externum oeconomia Yliopiston talous on autonominen erillistalous, mikä tarkoittaa sitä, että yliopisto ei myy raaka-aineita. Yliopiston toiminta ei siten aiheuta inflaatiota valtakunnan taloudelle. Yliopisto myy erityyppisiä palveluita Aurinkomaan valtakunnan hallinnolle, virkahenkilöille sekä valtakunnan alaisille säädyille. § 3 Lex ius portare arm Vain aseenkantoluvan omaavilla valtakunnan viranhaltijoilla on oikeus kantaa asetta yliopiston alueella. Tahallisesta väkivaltaisesta toiminnasta yliopiston alueella seuraa pääsykielto yliopiston alueelle. § 4 Lex universitate pensum Yliopiston tehtävänä on edistää Aurinkomaan valtakuntaa. Siellä harjoittama tieteen, akateemisen mentoroinnin sekä julkaisutoiminnan, sopimusoikeuden dokumentaation, patenttirekisterin, sekä valtakunnansyytteiden tehtävät ovat kaikki valtakuntaa eteenpäin vieviä voimia. Tutkimustehtävien osalta yliopistolla on paljon tehtävää uusien alakohtaisten tietokirjojen, tutkimusten ja tilaustutkimusten saralla. Tutkimus on yliopiston toinen vastuu, kolmannen ollessa yhteiskunnallinen. Yliopistolla on myös niin sanottu nollas vastuu, mikä tarkoittaa kaikkien seuraavien spesialistien mentorointia. Yliopiston tehtävä on valmistaa erityisen hankaliin tehtäviin spesialisoituvampaa koulutusta, jolla pyritään kaikkien alojen laadulliseen kasvuun. Koulutusvastuuseen viitataan koulutuslaissa. § 5 Lex colligo Yliopistolla on varainkeruuoikeus toimintansa kustannuksien kattamiseksi.

Opetus- ja tutkimuslait § 1 Oppisuosituslaki Valtakunnan tehtävissä tarvitaan standardisoitua tietämystä alasta. Näitä tehtäviä ovat enimmäkseen valtakunnallisesti kriittiset tehtävät kuten turvallisuusala, oikeuden, ekonomian, verohallinnollisen ja kaikkien hallinnollisten alojen tehtävät. Näiden lisäksi yliopisto on velvoitettu antamaan akateemista perehdytystä lääniä hallinnoiville aatelisille sekä ylemmälle virka-aatelistolle. § 2 Virkatehtäviä koskeva oppisuosituslaki Tämä laki säätelee opinnollisia suosituksia tutkintotasoja erilaisissa viranomaistehtävissä. § 2.1 Vapaaehtoiset omakustanteiset opinnot Pankkivirkailijat Postilaitoksen työntekijät Kirjastolaitoksen työntekijät Kulttuurialan työntekijät Rakennusalan työntekijät § 2.2 Muut tehtävät Muut tehtävät ovat valtakunnan oppisuosituksen sisällä, jonka vuoksi tehtäviin koulutetaan valtakunnan toimesta ainakin näille vähittäisoppimäärille. Työnantajalta voi kysyä myös mahdollisuutta jatkokoulutukselle työn niin vaatiessa. Seuraavat virkatehtävien koulutukset kuuluvat töissä valtakunnan korvaamiin opintoihin (eli jos olet näissä tehtävissä, saat koulutuksen töiden ohessa ilmaiseksi). Näissä tehtävissä voi aloittaa ennen opintojen valmistumista. § 2.3 Tehtävät, joissa suositetaan alempaa korkeakoulututkintoa (laurentius) -Eri laitosten johtajat kuten pankkiiri, vankilan johtaja, postilaitoksen johtaja, kirjaston johtaja, asianajaja, tekniseen rikostutkintaan erikoistuvat vartijat, lääniä hallinnoivat aateliset § 2.4 Tehtävät, joissa suositetaan ylempää korkeakoulututkintoa (magister) -Triumviraatin jäsenet, tuomari, arkkitehti, syyttäjä, turvallisuusalan komentajat § 2.5 Tehtävät, joissa suositetaan tohtorin tutkintoa tehtävien edetessä -Oikeuskansleri -Valtakunnansyyttäjä § 2.6 Tehtävät, joissa edellytetään tohtorin tutkintoa ennen tehtäviin ryhtymistä -Kaikissa ylemmissä valtakunnan asiantuntija tehtävissä toimivat spesialistit, dosentit, professorit, akatemiamestari. -Lakiesitysten lausunnon antajat asiantuntijan ominaisuudessa § 3 Lex arte et marte Mikäli henkilö katsotaan riittävän kyvykkääksi opettajaksi ja hän on veteraanina aiheen spesialisti, tälle henkilölle voidaan myöntää poikkeuksellinen opetusoikeus ilman tutkintoa. § 3.1 Kunniatohtorin arvo Riittävän erinomaisen opetuskyvyn omaavalle henkilölle voidaan myös myöntää kunniatohtorin arvo. § 4 Ius ubique docendi Kaikilla tohtorin tutkinnon omaavilla on oikeus opettaa yliopistossa, kunhan opetus täyttää yliopiston laatustandardit kruunun intressin mukaisesti.

Julkaisutoiminnan lait § 1 Lex plagiate invalidum Mikään yliopistossa julkaistu materiaali ei saa olla plagioitua kirjallisuutta tai muiden kuin henkilöiden itse kirjoittamia. Omalla nimellä ei voi myöskään julkaista toisten teoksia. Kopioteosten kohdalla käytetään alkuperäisen kirjoittajan nimeä, editorina kopioijan nimi. § 2 Lex academica qualitas criteriis Akatemiassa virallisesti julkaistavien kirjajulkaisujen laadusta vastaa akatemiamestari. § 3 Lex bona fide Akatemia julkaisee kaikkien uskontokuntien tekstejä, mikäli tekstit ovat laillisia.

Henkilövastuulaki § 1 Yliopistolain vastuulauseke laki Jokaiselta yliopistossa professorina työskentelevältä edellytetään työssään vakavista rikoksista puhdasta rikosrekisteriä. Varsinkin lakilausuntojen myöntäjät asiantuntijoiden ominaisuudessaan eivät saa olla tuomittuina vakavista rikoksista kruunua vastaan. § 2 Lex academica qualitas criteriis incolae civitatis Akatemiamestarilta voi pyytää koulutukseen perustuvia suosituksia. Myös valtakunnan virkahenkilöt ja yksityiset tahot voivat konsultoida yliopistoa erilaisista koulutustarpeista ja lisäkoulutuksista henkilötehtävissä.

Yliopistolain tulkinta ja oikeusprosessilait § 1 Lex ex cathedra Laki määrittelee yliopistoa hallinnoivan akatemiamestarin Raistlin_Majer3:n laillista päätäntävaltaa sekä siihen sisältyviä rajoitteita. § 1.1 Lex rex regius paciscor Lähtökohtaisesti Valtiaan mandaatilla työskentelevä henkilö on yhteiskunnassa tukemassa Valtiaan päiväkäskyjen mukaista toimintaa. Tämän vuoksi, vaikka toiminta olisi ristiriitaista minkä tahansa lakikokoelman sisältöjen kanssa, Valtiaan roolin ollessa oikeudellisesti korkein kaikki päiväkäskyjen sisältöiset käskyt ylittävät prioriteettina muut lain toimeenpano, sisältö sekä tulkinnalliset oikeudelliset säännöt. § 1.2 Lex ex cathedra moderandum Lex ex cathedraa noudatetaan tilanteissa, joissa Valtiaan tahto on tiedossa, jolloin koska Valtias Vult- periaatetta noudatetaan absoluuttisesti, Valtiaan päiväkäsky sisältää vastaavan absoluuttisen legitimiteetin. § 1.3 Lex ex cathedra moderandum de juridi Valtakunnan akatemiamestarina kaikki Raistlin_Majer3:n toiminta sisältyy valtiaan päiväkäskyn mukaisiin toimiin, myös ristiriitatilanteissa (ex cathedra-periaateella *katso Vatikaanin historia). § 1.4 Universitate lex moderandum Yliopiston lakikokoelmaa kirjoittaa, tulkitsee ja sen nojalla valtakunnan syyttää Raistlin_Majer3. Tuomion käynnin kohdalla tuomiota käsitellään pääkaupungin hovioikeudessa tai korkeimmassa oikeudessa oikeustapauksen vakavuudesta riippuen. § 1.5 Lex speciali Yliopiston lakikokoelmaa tulkitaan ristiriitatilanteissa Aurinkomaan muiden lakikokoelmien suhteen spesiaalilakina, eli ristiriitatilanteissa yliopiston lain soveltaminen menee muiden mahdollisten lain soveltamisten edelle, ellei valtiaan päiväkäsky määrittele toisin. § 2 Lex vox populi Kaikissa valtakunnan kannalta epäselvissä tilanteissa käytetään laillisuusperiaatteen mukaista periaatetta Valtias>vox populi.

Yliopistolain sanktio ja rangaistuslait § 1 Lex hoc est bellum Henkilö voi syyllistyä vahingollisella toiminnalla tähän rikokseen olemalla käsittämättömän typerä ja epäroolipelimäinen perseilijä ja vaikeuttamalla teoillaan akatemian toimintaa. Henkilö voidaan tuomita poissaolevana ja hänen nimensä julkaistaan yliopiston ikuisen häpeän paalulla. Mikäli tämän jälkeen henkilö nähdään yliopiston alueella, hänelle annetaan joka kerrasta XXX rovon sakko, joka myös julkaistaan velkana häpeäpaalulla. Tämän lisäksi henkilön kaikki julkaisemat kirjat poltetaan, hänen oppiarvonsa ja tutkintonsa mitätöidään, sekä hänen sielunsa kirotaan erinäisten kirkkojen ja uskontokuntien toimesta ja valtakunnan media ja mustakaartille tehdään ilmoitus henkilöön kohdistuvien tietojen hallinnan tarpeesta. § 2 Lex A priori – a posteriori Jos rikokseen syyllistynyt on vähämielinen eikä tajua edes perusasioita maailmasta rangaistusta voidaan skaalata tuomarin harkinnan mukaan. § 3 Lex amor patriae Jos rikos tehtiin yhteiskunnan puolustamista tai sitä tukevasta syystä, rikos voidaan mitätöidä. Tällöin syyteharkinta pitää olla systemaattisesti osoitettavissa tuomiosta vapautusta varten. § 4 Lex amor vincit omnia Jos henkilö on rakastunut, häntä kohdellaan oikeudessa syyntakeettomana, ellei toisin todeta. § 5 Lex vincit qui patitur Tuomio voidaan ratkaista trial by combat tyylisesti. Tällöin syytetty osapuoli varustautuu standardi ei millään haarniskalla ja standardi puumiekalla. Mikäli syytetty selviää taistelusta, hän on syytön. § 6 Lex summum bonum Tuli puhdistaa. Mikäli sekä syyttävä sekä syylliseksi todettu osapuoli sen hyväksyvät, syylliseksi todettu henkilö poltetaan julkisesti roviolla tai mestataan syyttävän osapuolen valitsemalla aseella. Mikäli henkilö on aatelinen ja rikos on pieni, roviopoltto voidaan toteuttaa yksityisesti. § 7 Yliopistolakien rangaistavuus Yliopistolain rikkomisesta seuraa aina rangaistus. Mikäli rangaistusta ei ole lakiin määritetty erikseen, tuomioissa noudatetaan aiheutetun haitan skaalaa ja Aurinkomaan yleistä lakikokoelmaa. Kriteereinä tuomion harkinnalle ovat teon suunnitelmallisuus ja tahallisuus, kruunun intressi, realisoituneet taloudelliset ja ajalliset haitat, mainehaitta, diplomaattinen haitta, sekä yliopiston työntekijöiden henkilöihin kohdistuneet haitat. Koska yliopistolain tarkoituksena on suojella yhtäältä kruunun intressiä, mutta myös yhteiskunnallisten tehtävien pätevöitymistä yliopiston työntekijöillä on yliopistolain mukainen kruunun suoja heidän intellektuellille työllensä ja työajalle.

Patenttirekisteri § 1 Patenttirekisterilaki Aurinkomaan yliopisto ylläpitää valtakunnanlaajuista patenttirekisteriä, jonka tarkoituksena on suojella tuotemerkkejä, uniikkeja ideoita ja erilaisia uniikkeja tuotteita sekä brändejä. Patenttia voi hakea patenttikirjalla, jossa kuvataan patentoitu asia. Patenttiprosessin maksu, jolla katetaan prosessin palkka kulut, on 100 ropoa, joka maksetaan patenttikirjan toimituksen yhteydessä. Kun patentin hakuprosessi on alkanut yliopisto hyödyntää palkattuja lausunnon antajia, jotka ovat akateemisesti patentin aiheeseen perehtyneitä. Näiden lausuntojen ja patenttirekisterin puheenjohtajan (akatemiamestari) harkintaan perustuen päätetään, onko patentinalainen idea, tuote tai brändi tarpeeksi uniikki, että sille voidaan myöntää patentti. Mikäli patentti hylätään, patenttirekisteri ei ole velvollinen palauttamaan prosessin käsittelykuluja. Prosessin aikana patentin hakijalta voidaan pyytää selvennyksiä tai muita laillisia dokumentteja hakemukseen liittyen. § 1.1 Patenttirekisterin suojaamat patentit: § 1.2 Patenttisuojan rikkominen Mikäli jokin taho, henkilö, yritys, laillinen tai laiton entiteetti, instituutio, tai kollektiivi rikkoo patenttirekisterissä olevan patentin patenttisuojaa kopioimalla patentoitua ideaa ja siten aiheuttaen rahallista vahinkoa patentin omistajalle, patentin omistava osapuoli on oikeutettu haastamaan patenttirikkomuksen tehneen tahon oikeuteen. Mikäli oikeus määrittelee syytetyn syyllistyneen patenttisuojan rikkomiseen rikkomuksesta, tuomitaan tuomarin harkinnan mukaan 100-300 rovon sakkoihin ja syytetty tuomitaan korvaamaan patentin omistajalle patenttirikkomuksista aiheutunut haitta. Haitta määrittyy osaltaan patentin omistajan tulojen menetyksen, mainehaitan, sekä patenttisuojan rikkoneen osapuolen rikoshyötyyn. § 1.3 Yliopiston kirjojen patenttisuoja Yliopistossa julkaistut kirjat ja opintomateriaalit ovat patenttisuojattuja. Näitä ei mainita erikseen rekisterissä vaan yliopiston julkaistujen teosten listalla. Kulttuuriviraston alaisista tekijänoikeuksista säädetään erikseen kulttuurilaissa. § 2 Sukujen mainesuoja Kaikilla brändeillä, joissa käytetään suvun nimeä, on suora brändisuoja. Tällöin tuotteen nimessä tulee olla suvun nimi mainittuna. Tämä automaattinen oikeus koskee ainoastaan suvun nimen käyttöä brändissä mutta ei suojaa itse tuotetta kopioinnilta. Tuotteen patentointiin tarvitaan aina erikseen patentti, mutta sukuun kuulumaton ei voi käyttää tuotteistuksessaan ilman suvun pään kanssa tehtyä sopimusta suvun nimeä.

Asiakirjojen salaus- ja turvaluokituslaki § 1 Asiakirjojen salauslaki § 1.1 Lain tarkoitus Lain tarkoituksena on määritellä eri turvaluokitukset, joiden mukaan virkahenkilöille voidaan antaa eri salausluokitustason pääsyä salattuihin asiakirjoihin tehtävien mukaan. Yleisesti turvaluokituksen myöntävä taho on valtakunnalliset toimijat, jolloin turvaluokituksen saa työtehtävien mukana. Valtakunnalla on oikeus antaa henkilölle tarvittaessa joko tapauskohtaisen turvaluokituksen, jolla on päättymispäivämäärä tai pysyvän korkeamman turvaluokituksen. § 1.2 Dokumenttien salausluokitus rajoitus Dokumenttien salausluokitus rajoittaa dokumentin pois julkisista asiakirjoista. Eri luokitusten salaus voidaan purkaa lain ehtojen täyttyessä. Pääsääntöisesti dokumentin salausluokitusta ei pureta muutoin kuin oikeuden käsittelyssä. § 1.3 Turvaluokitus Turvaluokituksen omaava henkilö ei voi käyttää omaa luokitustaan korkeampaa turvaluokitusta. Ainoita poikkeuksia tästä ovat mustan kaartin toimijat, tutkimusdokumentteja ja niiden turvaluokituksia valvova akatemiamestari, triumviraatin jäsenet, sekä luonnollisesti aristokraatit. § 1.4 Salausluokitukset Salausluokitus 1 Ensimmäinen siviilioikeudellinen salaus. Tällaiset dokumentit ovat mm. omistuskirjoja, rikospöytäkirjoja sekä muita dokumentteja, joita voidaan tarkastella oikeuden päätöksellä rikostutkinnassa ja oikeudessa avoimesti. Tuomari voi päättää tietyt pöytäkirjat avoimeksi, mikä mitätöi salausluokituksen. Dokumentteja käsittelevät virkamiesten ensimmäisen tierin tehtävät, kuten pankkivirkailijat, vartijat, sekä muut lupakäsittelyiden myöntäjät. Salausluokitus 2 Siviilioikeudelliset korkeamman salausluokan dokumentit. Näiden salausta ei enää voi murtaa oikeuden päätöksellä, muutoin kuin ylemmän oikeusviranomaisen toimesta, ja tällöinkin korkeamman tahon luvalla. Näihin lukeutuu mm. arkistoidut oikeusjärjestelmän dokumentit, verokirjat, sekä eri virkamiesten välinen viestintä. Salausluokitus 3 Valtakunnan toiminnalle paljastuessaan haitalliset dokumentit. Nämä ovat esimerkiksi sopimuksia, aluesopimuksia, erilaisia monimutkaisempia omistajuussuhde sopimuksia, diplomaattisia asiakirjoja, sekä suljettujen tuomioistuinkäsittelyiden päätöksiä. Näitä dokumentteja pidetään jo turvasäilössä erillisesti muusta dokumentaatiosta tai arkistoista. Salausluokitus 4 Nämä dokumentit ovat korkeamman virkamiestason viestintää, sekä diplomaattista toimintaa ja sisäisiä järjestelmiä koskevia dokumentteja. Nämä voivat olla myös korkeimpien virkamiehien ja aatelisten kruunun suhteen tekemiä dokumentteja. Salausluokitus 5 Mahdollisia vieraan vallan kanssa tehtyjä sopimuksia ja laajempia kruunun intressiä käsittelevää dokumentaatiota, johon on vielä pääsy muutamilla korkeimmilla virkamiehillä. Salausluokitus 6 Tämän salausluokituksen sisällä olevat dokumentit ovat yksinomaan saatavilla vain tietylle valitulle virkamiehelle, sekä aristokraateille. Näitä dokumentteja säilytetään pelkästään kruunun turvasäilöissä. Dokumenttien siirtelyä, sekä käyttöä valvoo aristokraatit. Salausluokitus 7 Aristokraattien välinen dokumentaatio, kenelläkään muulla ei ole mitään asiaa näihin papereihin, eivätkä ne kuulu kuin poikkeustilanteissa korkeimpien virkamiesten tiedonannon piiriin. Tällaisia dokumentteja voi olla esimerkiksi erityyppiset Harmaan vaiheen skenaariot tai valtakunnalliset esisopimukset ja suunnittelupaperit. § 1.5 Salausluokituslain rikos Henkilö, yritys tai oikeudellinen entiteetti voidaan tuomita salausluokituslain rikkomisesta, ylittäessään turvaluokituksensa pitämällä hallussaan korkeamman salausluokituksen dokumentteja, kuin mitä hänelle on turvaluokituksen muodossa myönnetty. Salausluokituslain rikoksia käsitteleviä oikeustapauksia käsitellään hovioikeuden suljettuna oikeudenkäyntinä. Rikoksen vakavuuteen vaikuttaa tapahtuma-ajan pituus, tiedon osoitettu levinneisyys ja mahdollinen levinneisyys, virkahenkilövastuiden laajuus, dokumentin salausluokitus ja sen määrittelemä dokumentin painoarvo. Kruunun edustajat voivat myös salausluokitusrikosepäilyiden yhteydessä toimittaa oikeuskanslerille dokumentin tilanteen vakavuudesta kruunun intressin näkökulmasta tuomarin harkintaan vaikuttavana asiakirjana. Salausluokituslain rikkomisesta annetaan tuomarin harkinnalla rikoksen vakavuuteen skaalattuna 100-3000 rovon sakko, sekä mahdollinen 1-30 päivän vankilatuomio.

Sopimuslaki § 1 Sopimuslaki Sopimuslaki käsittelee sopimusoikeudellisia valtakunnallisia säädöksiä, joiden nojalla voidaan todeta sopimusten laillisuuden tila ja sopimusasiakirjojen standardit. § 1.1 Sopimusosapuolet Sopimusta sopivina osapuolina voivat olla henkilö, joukko ihmisiä, oikeudellinen entiteetti, yritys, yhtiö, säätiö, kommuuni, instituutio, tai sopimusoikeudellisen oikeuden omaava taho. Sopimuksen tahot tulee kirjata sopimukseen tai määritellä kirjauksen tavasta. § 1.2 Sopimuksen standardi Sopimus sisältää sovittavan asiakokonaisuuden, sopimuksen allekirjoituspaikan, päivämäärän, tiedon sopimusosapuolista, sekä sopimustahojen myöntymisen sopimuksen sisältöön. Mikäli sopimuksen sinetöinnissä tai sopimisessa käytetään erillistä valvojaa tämän tahon nimi kirjataan sopimukseen. § 1.3 Sopimuksen oikeudellinen purku Mikäli sopimuksessa ei noudateta sopimuslain § 25.2 standardeja sopimus voidaan mitätöidä oikeudessa. Tällöin sopimuksen määrittelemä sopimusoikeudellinen tilanne palautuu alkuperäiseen tilaan ennen sopimuksen voimaantuloa. Sopimus voidaan myös purkaa, mikäli voidaan osoittaa sopimuksen sisältöön tai tekotapaan liittyneen rikos. § 1.4 Sopimuksia valvovat tahot Sopimusrikkeiden välttämiseksi on suositeltavaa, että sopimuksen allekirjoittamista valvoo kolmas institutionaalinen taho, tai kahden sopijaosapuolen tapauksessa molemmat tahot allekirjoittavat identtisen sopimuskirjan ja allekirjoittavat sen toisilleen. Mikäli sopimuksen osapuolet käyttävät institutionaalista tahoa sopimuksen sinetöintiä valvovana osapuolena heidän on toimitettava sopimus tälle taholle luettavaksi ennen sen allekirjoittamista väärinkäytösten välttämiseksi. § 1.5 Sopimuksen valvoja Sopimuksen sinetöintiä valvovaa tahoa kohdellaan virkavastuullisena henkilönä sopimuksen voimaantulon neutraalina valvojana. Hänen vastuullaan on tarkistaa, että asiakirjat ovat kuten sopijaosapuolet ovat sopineet, sekä olla valvovana osapuolena läsnä sopimuksen allekirjoituksessa. Mikäli myöhemmin sopimuksesta tulee oikeudellisia seuraamuksia sopijaosapuolten välille tai sopimuksen dokumentteja joudutaan käyttämään oikeudessa sopimuksen valvoja edustaa kruunun intressiä oikeudessa sopimukseen nähden neutraalissa ominaisuudessa jokaisessa oikeustapauksen oikeusasteessa. § 1.6 Sielusopimuslaki Sopimukset voivat kattaa myös henkilöiden sieluja. Tällöin sielua käsitellään omistusoikeutena kuten orjia. Sielusopimuksissa joudutaan sopimusoikeuden standardin lisäksi aina määrittämään sopimuksen kesto, sopimuksen sitoumuksellisuus, sekä kenen omistusoikeus on sekä mitä omistusoikeus funktionaalisesti pitää sisällään.

Eläinlaki § 1 Alueellinen eläinten omistuslaki Kaikki luonnollisesti yliopiston alueella olevat eläimet ovat yliopiston luonnollista omaisuutta. Mikäli yliopiston alueella tuhotaan, varastetaan tai vahingoitetaan ilman akatemiamestarin lupaa yliopiston luonnollista omaisuutta rikkeestä voidaan tuomita 50-500 rovon sakkoihin sekä vakavammissa tapauksissa vahingonkorvaukseen. Vahingonkorvaus määräytyy aiheutuneen haitan, omaisuusvahingon, tahallisuuden ja teon laajuuden mukaan. § 2 Tuotantoeläin laki Tuotantoeläimet ovat orjien tavoin omaisuutta. Tuotantoeläimillä ei ole muita oikeuksia kuin omaisuutena.